EV2024

Kissa on aktiivinen eläin; luonnossa suuri osa sen päivästä kului ravinnon etsimiseen ja saalistamiseen. Kissan saalistusketju alkaa saaliin paikantamisesta, mikä voi tapahtua saaliin liikkeen, hajun tai äänen perusteella. Paikantamista seuraa saaliin vaaniminen ja lopulta hyökkäys, joka onnistuessaan johtaa ravinnon tappamiseen ja syömiseen.

Saalistaminen on kissan luontainen käyttäytymistarve, jonka toteuttaminen ei yleensä sisäkissalta onnistu ilman ihmisen apua ja pientä luovuuttakin. Luonnossa kissa toteuttaa ketjua kymmeniä kertoja päivässä. Kaikki saalistusyritykset eivät kuitenkaan johda saaliin kiinni saamiseen, vaan ainoastaan osa kissan yrityksistä onnistuu. Yksikin toteutunut ketjun osa tuottaa kuitenkin kissalle mielihyvää.

Passiivisuus ei ole kissalle luonnollista, vaan kissan kuuluu olla kiinnostunut ympäristöstään. Aktivointi ja virikkeistäminen tyydyttää sen luontaisia käyttäytymistarpeita ja erittää aivoissa mielihyvähormoneja, joiden puutetta on verrattu jopa ihmisen masennukseen. Aktivoinnin puute saattaa ilmentyä myös esim. energian purkamisena ihmiselle ei-niin-miellyttäviin kohteisiin, kuten huonekalujen tuhoamiseen tai yöaikaiseen ralliin - onhan yö ja hämärä luonnostaan kissan aktiivisinta aikaa. Monen käyttäytymisongelman taustalla on se, ettei kissa voi toteuttaa kissamaista toimintaa ympäristössään riittävästi tai sallitusti.

Saaliin paikantamista voi jäljitellä esimerkiksi valjaslenkeillä tai tekemällä sisällä hajuetsintää. Vaanimista voi harjoitella liikkuvalla lelulla tai katselemalla lintuja ikkunasta. Tappamista jäljittelee huiskan tai pehmeän lelun kimppuun syöksyminen. Pureskelua voi harjoitella esimerkiksi kanankauloja syöden.

Nappuloiden heittely lattialle yhdistää pienellä vaivalla suurimman osan saalistusketjusta. Pelkkä ikkunasta katselu tai laserlelu ei yksinään ole kissalle hyvää aktivointia, sillä välillä on tarpeen purkaa innostusta myös konkreettiseen saaliiseen.

Saalistusleikkejä kannattaa tehdä myös illlalla ennen nukkumaanmenoa, jotta päästään lähelle kissan luontaista aktiivisinta aikaa, ja omistajakin saa rauhaa kissan yökukkumiselta.

Kissa hahmottaa ympäristönsä kolmiulotteisesti, ja erilaiset haastavatkin kiipeilyreitit ja korkeat tähystelypaikat ovat sille tärkeitä. Kissalle on tärkeää saada erilaisia vaihtoehtoja oleskelupaikoiksi, kaipaa se sitten ympäristön tarkkailua raapimapuun ylimmältä askelmalta tai omaa rauhaa piilossa maaten.

Oma koti on kissalle tärkeä turvapaikka, joka voi kuitenkin ajan kanssa käydä myös tylsäksi. Hyvä tapa tarjota kissalle vaihtelua ympäristöön on ulkoilu valjaissa. Jos valjasulkoiluun totuttaminen onnistuu hyvin, kissa saa tästä hurjasti lisää virikkeitä ja kokemuksia.

Valjaiden tulee olla hyvin istuvat, jotta kissa ei pääse peruuttamaan niistä pois ja karkaamaan. Valjaisiin totutellaan ensin sisällä ja harjoittelussa edetään pienin askelin kissan tahdilla positiivisia keinoja käyttäen.

Ensimmäinen opeteltava vaihe on pään pujottaminen lenkistä, esimerkiksi herkun avulla houkuttelemalla. Tätä voi harjoitella vaikka päivittäin lyhyinä hetkinä. Valjaiden pukemisen opettamisesta löytyy ohjevideo Somakissin jäsensivuilta kohdasta aktivointivinkit!

Kun kissa liikkuu valjaat päällä normaaliin tapaan, on aika kiinnittää hihna. Hihnan käyttöä kannattaa harjoitella ensin sisällä. Perusideana on, että hihnan kiristyessä kissa hoksaa pysähtyä ja kääntyä takaisin ohjaajaa kohti, jotta matka voi taas yhdessä jatkua. Ulkoilu on parasta toteuttaa löysällä hihnalla, sillä kissa oppii helposti peruuttamaan valjaista pois hihnan kiristyessä. Turvallisuutta voi lisätä ottamalla kissan oma koppa mukaan lenkille.

Jos valjasulkoilu on kissalle liian jännittävää tai asuinpaikka ei muuten siihen sovellu, kissaa voi ulkoiluttaa myös repussa tai kärryissä. Osalla on mahdollisuus rakentaa pihalle kissatarha, josta kissa pääsee halutessaan takaisin sisälle turvaan ja lämpimään. Jos ulkoilma on kissalle liian jännittävä tai ulkoilu ei esim. talvella onnistu, kissalle voi tuoda esimerkiksi esimerkiksi havunoksia, lunta tai muita myrkyttömiä luonnon antimia sisälle ihmeteltäväksi.

Kissan esi-isän ruokavalio koostui pieneläimistä, ja kissa on vielä koiraakin enemmän lihansyöjä. Kissan ruokintaa suunnitellessa verrataankin ruokaa usein hiireen - paljon proteiinia, minimalistisesti hiilihydraatteja.

Kissat ovat luontaisesti epävarmoja syömästään ruuasta, koska oksentaminen ei ole kissalle niin tyypillistä, ja siksi ne ovat tarkempia syömänsä ruuan suhteen. Nirsoutta voidaan ennaltaehkäistä tarjoamalla kissalle pentuvaiheessa erilaisia ja erimakuisia ruokia jotta kissa oppii, että monenlainen (maku, haju) ruoka on turvallista eikä jätä isompana syömättä makuja, joihin ei ole tottunut.

Kissan ruokinnalla on suuri vaikutus kissan hyvinvointiin. Paitsi että kissalle sopimaton ruoka voi aiheuttaa terveydellisiä ongelmia (samoin kuin ruuan määrästä riippuva yli- tai alipaino), voidaan ruokinnalla myös ennaltaehkäistä ja hoitaa kissan stressiä vaihtamalla ruokailut pois ruokakupeista. Oletko ajatellut, kuinka helposti voit mahdollistaa saalistusketjun osien toteuttamista ruokailujen yhteydessä (paikannus - saalistus) ja tuottaa näin kissalle virikettä, aktivointia ja mielihyvää?

Kissa syö luonnossa useita pieniä annoksia päivässä. Kissalle on luontaista tehdä asioita ruokansa eteen ja se tuottaa kissalle mielihyvähormonia. Ruokailujen vaihtaminen pois ruokakupeista onkin yksi arjen helppoja aktivointimuotoja, joilla saadaan aikaan helposti paljon hyvää!

Kokeile esimerkiksi:

Jaa ruoka-annos pienempiin osiin ja piilottele ruokaa kissan etsittäväksi
Hyödynnä vessa- ja talouspaperirullien hylsyjä, taita päät ja laita ruokaa sisään kissalle metsästettäväksi
Heittele nappuloita/herkkuja yksitellen kissan hyökättäväksi
Piilota ruokaa viltin/peiton/tyynyjen mutkiin, alle ja koloihin kissalle etsittäväksi
Tarjoa ruoka temppuhetken kautta

Muistathan, että älypelejä opetellessa kissa tulee opettaa niiden käyttöön ja pelaamiseen. Tarjoa ruoka ensin vain helposti aktivointipelin päältä ja vaikeuta pikkuhiljaa kissaa auttaen.

Kissanhiekkoja on markkinoilla loputtomasti erilaisia. Yleensä kissa pitää hajustamattomasta, pölyämättömästä hiekasta, joka on mahdollisimman hienojakoista. Kissoilla voi kuitenkin olla yksilöllisiä mieltymyksiä hiekkalaatikon ja kissanhiekan suhteen, ja kissalle voikin kokeilla laittaa tarjolle erilaisia vaihtoehtoja tarpeiden tekemiseen. Kissalla tulee olla mahdollisuus peitellä tarpeensa, jonka vuoksi esimerkiksi kissan opettaminen wc-pöntölle ei ole suloisuudestaan huolimatta kissalle luonnollista toimintaa.

Tuotokset kannattaa poistaa laatikosta ainakin kerran päivässä, sillä siisti laatikko on kissalle miellyttävämpi käyttää - kissa kun on siisti eläin. Isompi laatikko on yleensä parempi. Laatikoiden sopiva määrä taloudessa on yleensä yksi enemmän kuin kissoja (3 kissan taloudessa siis 4 laatikkoa). Sijoita laatikko rauhalliseen ja turvalliseen paikkaan.

Kissan elekieli on ihmisen silmään melko huomaamatonta. Usein käykin niin, että ihminen huomaa muutoksen kissassa ensimmäisenä siitä, että kissa alkaa virtsata tai ulostaa laatikon ulkopuolelle. Joskus kuulee puhuttavan, että kissa tällöin protestoi tai tekee tarpeensa tahallaan väärään paikkaan. Kissa ei kuitenkaan tällaiseen ajatteluun kykene, vaan yleensä taustalla on jokin stressitekijä tai fyysinen syy, kuten virtsatietulehdus tai ummetus. Jos virtsaaminen on kissalle kivuliasta tai epämukavaa, se voi yhdistää kivun paikkaan jossa kipu syntyy, ja siksi vaihtaa tarpeidentekopaikkaa. Tällöin kannattaa ensimmäisenä suunnata eläinlääkärin tutkimuksiin.

Tarpeiden teon haasteita voi miettiä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

Onko kissalla käytössään sille sopiva wc tai mielellään useampi?
Siivotaanko wc riittävän usein?
Onko kissan elämässä ollut viimeaikaisia muutoksia, jotka voisivat aiheuttaa stressiä?
Onko kotiympäristö meluisa ja rauhaton?
Onko kissalla mahdollisuus tehdä tarpeensa rauhassa, muiden häiritsemättä?
Onko kissan käyttäytymisessä ollut muita muutoksia, jotka voisivat kieliä esimerkiksi kivusta?
Täyttyvätkö kissan muut perustarpeet riittävästi (ruokailu, lepo, aktivointi ja virikkeet)?

Luonnossa kissa huolehtii itse turkin hyvinvoinnista pesemällä sitä karhealla kielellään. Samoin kissa luonnossa huolehtii kynsien huoltamisesta esimerkiksi raapimalls. Turkin peseminen ja raapiminen ovatkin iso osa kissan lajityypillistä käyttäytymistä ja siten hyvinvointia.

Jos kissalla ei ole mahdollisuutta pestä itseään, se voi stressaantua. Tämä on hyvä huomioida silloin, kun kissalla on käytössä leikkauspuku - jos mahdollista, olisi hyvä käyttää pukua päivittäin edes hetki valvottuna pois, jotta kissa saa pestä turkkiaan. Raapimisen mahdollistaminen raapimispintoina on myös tärkeää.

Kissa saa mielihyvää itsensä pesemisestä ja raapimisesta. Jos kissalla on kovasti stressiä, voi pesemiskäyttäytyminen ylikorostua, eli kissa nuolee itseensä kaljuja länttejä mielihyvää saadakseen. Tällaisissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä eläinlääkäriin kivun poissulkemiseksi.

Nykykissa ei pääse sisätiloissa huoltamaan kynsiään samoin kuin luonnossa, ja siksi kissan kynsien leikkaaminen jää omistajan vastuulle. Liian pitkät kynnet voivat vaikeuttaa kissan liikkumista. Kynsien leikkaaminen onkin äärimmäisen tärkeä hoitotoimi jokaisessa kissakodissa. Huomioitava on, ettei kynsien leikkaaminen ole kissalle lajityypillistä, ja siksi kynsien leikkaamisesta voidaan saada aikaan paljon stressiä kissan elämään. Kynsien leikkaamista kannattaa opettaa kissalle kissalähtöisesti valinnan mahdollisuutta hyödyntäen (Jäsen! Löydät ohjevideon Somakissin jäsensivuilta aktivointivinkeistä!).

Myös kissan peseminen voi tulla tarpeeseen esimerkiksi ripulitaudin aikaan tai jos kissa onnistuu sotkemaan itsensä pihalla tai sisällä erinäisiin asioihin. Myös pesemiseen kissaa kannattaa totuttaa kissalähtöisesti pienestä pitäen, jottei mahdollinen yllätyspesu aiheuta suurta draamaa ja stressiä.

Kissan turkissa voi esiintyä takkuja erityisesti vanhemmalla iällä. Omistajan onkin tärkeää auttaa kissaa turkinhoidossa tarpeen mukaan esimerkiksi turkkia harjaamalla ja/tai takkuja poistamalla, jolloin voidaan välttää stressi ja kipu takuista johtuen. Myös harjaaminen kannattaa kouluttaa kissalle kissalähtöisesti.

Pentuajan sosiaalistaminen ja kokemukset vaikuttavat paljon siihen, millaisia sosiaalisia suhteita nykykissa kaipaa. Toisin kuin esi-isänsä, nykykissa voi jopa kaivata kissaseuraa. Sosiaalisuus on kuitenkin hyvin yksilökohtaista - siinä missä toinen kissa sietää suurtakin laumaa, toinen ei kestä yhtäkään kissaystävää.

Kissaystävän kanssa touhuaminen saa kissassa aikaan mielihyvähormoneja; kissa saa puhua kissaa ja touhuta kuin kissa ystävän kanssa leikkien ja toisiaan hoitaen. Kissaseurassa kissa onkin usein onnellisempi, koska ilman sitä kissalta jää tietty sosiaalisuuden taso (“kissakanssakäyminen”) kokematta. Liian suuri lauma aiheuttaa kuitenkin herkästi stressiä, yleispätevänä sääntönä yli 4-5 kissan lauma aiheuttaa usein stressikäytöksen lisääntymistä - tämäkin tkissayksilöistä riippuen.

On hyvä huomioida, että harva kissa tutustuu mielellään uuteen kissakaveriin. Siksi tutustuttaminen kannattaa tehdä aina rauhassa hajujen vaihdosta aloittaen ja katsoa, että molemmille kissoille riittää touhua. Kissaystävää omalle kissalle etsiessä kannattaa myös huomioida se, että kissat menevät nk paperilla yhteen. Erityisesti aktiivisuustasojen kohtaaminen on äärettömän tärkeää, jottei aktiivinen kissa ala kiusata rauhallisempaa

Ilman kissaseuraa elävä kissa ei kuitenkaan ole aina onneton, jos muut perusasiat ovat kunnossa, eli kissalla on tutkittavaa, virikkeitä, aktiviteettia ja turvallista ihmisseuraa.

Kissa ei aktiivisuutensa ja sosiaalisuutensa vuoksi ole eläin, jota kannattaa harkita, jos kissa on päivät yksin kotona. Kissan turvallisuus, hyvinvointi ja onnellisuus on ihmisen vastuulla. Luottamussuhde kissan ja ihmisen välillä on tärkeä, sillä joidenkin tutkimusten mukaan kissan ja omistajan suhde on verrattavissa tietyiltä osin pienen kissan suhteeseen emoonsa.

Luottamussuhdetta kissaasi voit edistää esim.

Olemalla läsnä ja johdonmukainen
Touhuamalla kissasi kanssa myönteisessä mielentilassa (esim. kouluttaminen, leikkiminen)
Anna kissalle mahdollisuuksia vaikuttaa elämäänsä (esim. monipuoliset virikkeet, kissan ehdoilla toimiminen)
Unohda pakko, muista kissalähtöisyys!
Tarjoa kissalle omaa rauhaa ja turvapaikkoja

Olemme viikon ajan käyneet läpi kissan hyvinvoinnin ja käyttäytymisen erilaisia kulmakiviä. Näin viikon päätteeksi onkin hyvä summata yhteen asioita, joita voi tapahtua, jos kissa ei voi toteuttaa käyttäytymistarpeitaan.

On ensinnäkin hyvä ymmärtää, että käyttäytymitarpeiden toteuttaminen tuottaa kissan aivoissa mielihyvähormonia, joka ylläpitää mm. aivokemiaa. Mielihyvähormonien puute on verrattavissa ihmisen masennukseen - masentunut kissa menee herkästi tilaan, jossa se vain syö ja juo, eli nk passivoituu. Käyttäytymistarve on sisäsyntyinen, eikä kissa voi siihen itse vaikuttaa.

Kun kissalla ei kotonaan ole mahdollisuuksia toteuttaa käyttäytymistarpeitaan, pyrkii se mielihyvähormonien puutteessa niitä kaikin tavoin kuitenkin toteuttamaan, jotta sille tulee parempi olo. Tällöin voi esiintyä käytöstä, joka näyttäytyy omistajalle ongelmakäytöksenä, mutta on todellisuudessa kissan luontaista käytöstä, jota se toteuttaa niissä puitteissa, jotka sille on annettu.

Tällaista käytöstä on esimerkiksi väärien paikkojen raapiminen sallittujen raapimispintojen puutteessa, sekä paikkojen tuhoaminen ja rikkominen, kun kissa vain yrittää kehittää itselleen tekemistä saadakseen hyvänolon tunnetta.

Myös kissan tunne- ja käyttäytymismaailman tunteminen on tärkeää. Virikkeiden ja aktivoinnin puute sekä turvattomuuden tunne voi luoda myös arkuutta sekä stressiä. Useimmiten ongelmakäytöksen ratkaiseminen alkaakin kissaa ja sen tarpeita ymmärtämällä ja niitä kissan arkeen lisäämällä.

Näin viikon päätteeksi summataankin yhteen onnellisen kissakodin edellytykset:

Luotettava, turvallinen omistaja (sekä kissaystävä kissayksilöstä riippuen)
Mahdollisuus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä; monipuolisesti virikkeitä kuten leluja, tutkittavaa, seurattavaa, ktivointia erityisesti ruokailujen yhteydessä
Lajityypillistä ruokaa
Riittävästi siistejä vessoja turvallisessa paikassa
Raapimismahdollisuuksia
Turvapaikkoja
Kissan ehdoilla toimiminen

Somakissin eläinten viikko 2024