Eläinten viikko 2022 - Kissamyytit romukoppaan!

Vuoden 2022 eläinten viikolla Somakiss otti kantaa kissamyytteihin somessa koko eläinten viikon ajan. Tälle sivulle on koottuna koko eläinten viikon materiaali luettavaksesi.

  Päivä 1:  Kissanomistajan velvollisuudet

Kissan luullaan olevan helppo lemmikki, ja siksi saatetaan herkästi unohtaa, että kissan hankittuaan omistajalla on velvollisuus huolehtia kissan hyvinvoinnista. Meille on itsestään selvää, että koiran tullessa taloon sitoudutaan ulkoiluttamaan koiraa, samoin hevosen ostaessa olemme varautuneet hommaamaan tallipaikan ja huolehtimaan liikutuksista asianmukaisesti.

Valitettavasti kissan kohdalla omistajan velvollisuudet eivät ole kaikille aivan yhtä selvät kuin muiden eläinlajien kohdalla. Somakiss ry haluaa tuoda esiin, ettei kissa ole helppo lemmikki. Kissa on itse asiassa lemmikki, jonka käytökseen tulee erityisesti tutustua ja perehtyä ennen kissan ottamista. Varsinkin terveysongelmat ovat kissojen osalta usein vaikeita huomata.

 Vielä ennen niitä velvollisuuksia ja vastuita muistutettakoon, että kissa voi elää yli 20-vuotiaaksi. Siksi kissaa ei missään nimessä kannata ikinä ottaa hetken mielijohteesta. Kissoja saa edelleen paikoin ilmaiseksi, ja siksi kissan ottaminen koetaan usein helpoksi - ja toisaalta koska kissan saa halvalla, siitä valitettavan helposti myös luovutaan pienenkään ongelman tullessa eteen.

Yksi eläinlääkärireissu maksaa helposti yli 100 €, vakavampien ongelmien hoito moninkertaisesti enemmän. Vuosittain kissan eläinlääkärikuluihin kuuluvat ainakin rokotukset sekä mahdollisesti madotukset. Hampaat olisi hyvä tarkistaa ainakin parin vuoden välein.

Sitten niihin velvollisuuksiin ja kissan omistajan vastuisiin. Ottaessasi kissan on sinun vastuullasi, sinun velvollisuutesi, että sinä kissan elämän ajan:

• Tarjoat kissalle aktiviteettia ja virikkeitä turvallisesti.
• Tarjoat kissalle lajityypillistä ruokaa.
• Huolehdit kissan hyvinvoinnista.
• Tarjoat kissalle turvallisen elinympäristön.
• Huolehdit, että kissa saa toteuttaa lajityypillisiä tapojaan.

Ja jos kissan tuuppaa yksinään ovesta pihalle hankkimaan itse virikkeensä, tärkeimmät omistajan vastuut, eli kissan turvallisuus ja turvallinen elinympäristö sekä hyvinvoinnista huolehtiminen eivät toteudu.

Tämän vuoden eläinten viikolla haluamme nostaa kissamyyttejä esiin ja nakata ne romukoppaan. Kaiken tämän pohjalla on idea siitä, ettei kissa ole helppo lemmikki; haluamme nostaa esiin sitä, millainen eläin kissa on ja mitä kissa tarvitsee.

  Päivä 2:  Millainen eläin kissa on?

Kun näkee kuvia afrikkalaisesta tai eurooppalaisesta villikissasta, voi hyvin kuvitella katsovansa hieman tavallista suurempaa, pikkaisen erikoisen näköistä raidallista kotikissaa. Niin samalta ne näyttävät. Vaikka kesykissasta on jalostettu lukuisia erinäköisiä rotuja, ovat ne kuitenkin pohjimmiltaan kaikki kuin samasta muottisarjasta. Esimerkiksi koirarotujen koko-, ulkonäkö- ja luonnekirjo on huomattavasti suurempaa kuin kissarotujen. Kissa oli alun perinkin täydellinen paketti, joten mitäpä sitä liikoja muuttelemaan!

Kissa on sopeutuvainen eläin, joten se on oppinut elämään kodeissamme yhdessä ihmisten, toisten kissojen ja meidän muiden lemmikkiemme kanssa. Pohjimmiltaan se on kuitenkin edelleen hyvin samanlainen eläin kuin villit esi-isänsä. Jotta kissalle pystyisi tarjoamaan mahdollisuuksia lajityypilliseen elämään, on tärkeä ymmärtää, millainen eläin se itse asiassa on.

 Yksineläjä
Villikissat elävät lisääntymisaikoja lukuun ottamatta yksin ja välttelevät lajitovereitaan. Kommunikointi lajitovereiden kanssa tapahtuu pääasiassa maastoon jätetyillä hajumerkeillä, kuten virtsalla ja naamaferomoneilla, joita kissa tulkitsee hyvän hajuaistinsa avulla. Intensiivisesti hajuviestejä tutkiva kissa nostaa ylähuultaan ja jähmettyy hieman hassunnäköiseen irvistykseen. Näin hajuviestit kulkeutuvat kissan erityiseen hajuja aistivaan elimeen. Vaikka villikissat ovat tiukasti yksineläjiä, niistä poiketen vapaana elävät kesykissat saattavat resurssien riittäessä valita elävänsä yhdessä suurissakin yhteisöissä, joissa naaraat voivat myös hoitaa toistensa pentuja.

 Lihansyöjä
Koska villikissat ovat yksin saalistavia pieniä petoja, ne pyydystävät ravinnokseen pieniä saaliseläimiä, kuten jyrsijöitä ja lintuja. Leijonalauma voi kaataa yhdessä suuren puhvelin ja syödä siitä monta päivää, mutta pienen villikissan on pyydystettävä ravintoa itselleen ja mahdollisille pennuilleen useita kertoja päivässä. Yhdellä hiirellä ei vielä pitkälle pötkitä. Suuri osa villikissan valveillaoloajasta kuluukin ravinnonhankinnassa. Kissan elimistö on kehittynyt hyödyntämään ravinnoksi lähes pelkästään eläinperäistä ravintoa, joten se ei voi paikata energiavajetta kasvikunnan tuotteilla.

 Pieni petoeläin
Pienenä petona villikissa on myös altis suurempien petojen saalistukselle, joten sen täytyy olla alati valppaana vaarojen varalta. Ihmistä saattaa huvittaa vaikkapa kesäkurpitsaa säikähtävä kissa, mutta luonnossa kissalla ei olisi aikaa jäädä ottamaan selvää, onko pöydällä lojuva kesäkurpitsa vaaraton vihannes vai kenties sittenkin käärme. Väärä pakoreaktio on eläimelle vähemmän kallis valinta kuin pakenematta jättäminen oikean vaaran uhatessa.

 Saalistaja
Kesykissa saattaa nukkua sohvalla umpiunessa, mutta valpastuu sekunnissa havaitessaan mahdollisesta saaliseläimestä viestivän liikkeen tai äänen. Saalistusreaktio on automaattinen ja kissat saalistavat myös ollessaan kylläisiä. Sama reaktio käynnistyy kesykissan havaitessa omistajansa heiluttaman huiskan: pupillit laajenevat, aistit terävöityvät ja arvoituaan etäisyyden kissa loikkaa saaliin kimppuun. Saalistus vapauttaa kissan aivoissa mielihyvähormoneja, ja siksi se on tärkeää myös ruokansa muulla tavoin saavalle kissalle.

  Päivä 3:  Kissan ruokinnasta

Kissan hyvinvoinnin pohjana on oikeanlainen, lajityypillinen ravinto. Vääränlainen ravinto altistaa kissan monenlaisille sairauksille, mikä herkästi unohdetaan ja kaupassa katsotaan vain ruokien hintalappuja. Lisäksi lisättyjen sokerien ja keinotekoisten makuaineiden vuoksi halvimmat ruuat maistuvatkin kissoille usein hyvin - siksi on helppo jatkaa epäterveellisellä linjalla ajattelematta sitä, mitä kissa oikeasti tarvitsee.

Kesykissan esi-isien ruokavalio on koostunut täysin lihasta, kuten pikkujyrsijöistä ja linnuista. Toisin sanoen kissa on aina ollut ja on edelleenkin 100% lihansyöjä. Hyvä ohje onkin kissan ruokintaa suunnitellessa ajatella hiiren rakennetta.

Markettien halvat kissanruuat sisältävät lihaa vain 10-15 %, ja tästäkin määrästä itse lihan määrä on minimaalinen, kun lihaksi lasketaan myös lihan sivutuotteet (kuten jänteet ja muut “hakkuujätteet”). Lihan sijaan täytettä halparavintoon saadaan viljoilla ja lisäaineilla, joita kissan elimistö on huono käsittelemään, ja siksi viljaruuista aiheutuu kissalle virtsatie- ja hammasongelmia sekä ylipainoa, joka taas altistaa metaboliselle oireyhtymälle.

Kissan maine helppona ruokittavana onkin todellisuudessa iso myytti. Raakaruokinta on kissan lajityypillisyyttä ajatellen erittäin hyvä vaihtoehto, mutta jos “raakailu” ei innosta, voi hyvinvointiin panostaa ruokavalinnoilla.

Muutama vinkki kissanruokaostoksille, jollei kissasi ole raakaruokailija:

• Suosi ruokia, joissa lihapitoisuus on mahdollisimman lähellä 100%.
  • HUOM! Jos kuivaruoassa ensimmäinen valmistusaine on “tuore liha”, se tarkoittaa, ettei valmiissa tuotteessa sitä lihaa juurikaan ole kun neste prosessissa poistuu. Eli tämä on markkinointikikka.
•  Katso, että ruuassa käytetty liha on oikeasti lihaa, eikä pääosin lihan sivutuotteita tai lihajauheita (valmistajat osaavat kikkailla lihapitoisuusprosentin kanssa!)
• Vältä lisättyjä sokereita, lisäaineita ja viljoja.
• Suosi märkäruokia (täysravintoja!)
• Raakaliha on erittäin hyvä “teollistakin” ruokaa syövän kissan ruokavalioon - isot lihapalat auttavat osin myös hammaskiven syntyyn kun kissa joutuu jäystämään paloja!
• Kalleimmat eivät aina ole parhaimpia, laadukkaimpia ja terveellisimpiä!

Huomioitavan arvoista on myös, että koska kesykissan esi-isät ovat joutuneet metsästämään ruokansa, on nykykissan ruokailu erittäin helppoa, kun ruoka tuodaan suoraan nenän eteen kupissa. Suosi mahdollisuuksien mukaan ruokinnassa erilaisia aktivointipelejä, joita voit tehdä myös itse arkipäiväisistä asioista tai ostaa valmiina kaupasta. Aktivointipelejä voi hyödyntää yhtälailla niin raaka-, märkä- kuin kuivaruokienkin kanssa.

Jos aika ei riitä kissanruokapurkkien sisältöjen lukemiseen, kannattaa ottaa seurantaan Kissojen kauppalista, jossa teollisia ruokia on ruodittu jo valmiiksi!
Facebookissa: https://www.facebook.com/kissojenkauppalista/
Instagramissa: https://www.instagram.com/kissojenkauppalista/

  Päivä 4:  Kissan terveydestä

Kissako helppo lemmikki -juttusarjassa ollaan päästy seuraavaan osaan, jossa pohditaan terveyttä. Kissoja pidetään yleisesti ottaen terveinä, ja varsinkin niitä navetan maatiaiskissoja äärettömän terveinä, koska “ikinä ei tarvinnut käydä lääkärissä ja kissa kuoli sitten luonnollisesti metsään”.

Totuus on kuitenkin toinen. Kissa on todella taitava peittämään kivun, ja osoittaa vakavistakin terveysmuutoksista todella hienovaraisesti - tai joskus jopa erittäin selkeästi, mutta ihminen haluaa inhimillistää nämä selkeät merkit esimerkiksi “mielenosoitukseksi”. Esimerkkejä muuttuneesta käytöksestä, joiden takia kissa tulisi ehdottomasti käyttää mahdollisimman pian eläinlääkärillä:

• Muutokset vessatavoissa, tarpeiden tekeminen laatikon ulkopuolelle.
• Kaljujen länttien nuoleminen turkkiin.
• Muutos käytöksessä, kuten passivoituminen tai piilottelu
• Aggressiivisuus
• Syömättömyys

Valitettavasti monet merkit jäävät ihmiseltä huomaamatta, tai niitä ei tahdota uskoa. Unohdetaan, että kissa ei kykene niin monimutkaiseen ajatteluun, että voisi kostaa tai järjestää mielenosoituksen. Pienetkin oireilut ja käyttäytymisen muutokset ovat aina syy jostain; esimerkiksi virtsatietulehduksesta, tai muusta mahdollisesti kivuliaasta tilasta.

Erityisesti vapaasti ulkoilevien kissojen terveysmuutoksia ei voida edes huomata, kun kissa on valtaosan päivästä (erityisesti kipeänä) pois ihmisen silmien alta.

Hyvänä esimerkkinä ovat kissan hammasmuutokset; pelkästään suuhun katsomalla ei voi tietää, miten hampaat oikeasti voivat. Päällisin puolin siistitkin hampaat voivat röntgenkuvissa paljastua kivuliaasti syöpyneiksi, vaikkei kissa niitä juurikaan näkyvästi oireilisi.

Muutama tärppi jokaiselle kissan omistajalle:

• Tutustu kissaasi ja sen ilmeisiin ja reagoi pieniinkin muutoksiin herkästi.
• Käytä kissa säännöllisesti hammashoidoissa, tarkistuta myös röntgen jos mahdollista.
• Kissa ei kestä pitkää paastoa - jo 12h paasto voi vaurioittaa sairaan tai vanhemman kissan sisäelimiä!
• Jos mahdollista, hakeudu kissoihin oikeasti perehtyneiden eläinlääkäreiden vastaanotolle!
• Vakuutuksia saa myös kissalle.

  Päivä 5:  Kissan aktivoinnista

Luonnossa kissan esi-isät ovat käyttäneet valtaosan ajastaan ruuan hankintaan, eli metsästämiseen. Nykyaikana kuvitellaan, ettei kissa tarvitse juurikaan aktivointia muutamaa lelua ja raapimapuuta enempää, mutta totuus on toinen; jokainen kissa tarvitsee aktivointia voidakseen hyvin, koska kissan tulee päästä toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään.

Kun metsästämisen sijaan nykykissalla ruoka tulee suoraan kupissa nenän eteen, jää kissan aikaikkunaan iso aukko metsästämisen poistuessa. Tätä aukkoa on tärkeää täyttää aktivoinnilla ja virikkeillä, kuten

• leluilla ja leikittämisellä
• erilaisilla raapimis- ja kiipeilytasoilla
• ulkoilumahdollisuuksilla / näkymällä ulos
• aktivoinneilla, kuten temppuilut, agility, nosework
• tarjoamalla ruoka aktivointipeleistä

Kaikkien kissojen kanssa ei missään nimessä tarvitse tehdä kaikkea, vaan yksilökohtaisesti sitä, mitä oma kissa vaatii ja tarvitsee, ja kissan ottaneen omistajan tulisi nämä virikkeet tarjota. Jos kissalla ei ole tarpeeksi aktiviteettia tai virikkeitä, keksii kissa tekemistä itse, usein ongelmakäytöksellä. Tällaisia aktiviteetin vähyydestä kertovia merkkejä voivat olla esimerkiksi:

• väärien paikkojen kynsiminen / raapiminen
• ihmisten jalkoihin tai käsiin hyökkääminen
• aggressiivisuus talouden muita eläimiä kohtaan

Kissa, joka ei saa aktivointia ja virikkeitä, passivoituu. Myös masennus näkyy kissalla passivoitumisena. Haaste kissan kanssa onkin se, että tällainen passivoitunut kissa koetaan helppona, rauhallisena kissana; kissan luullaan olevan tyytyväinen, kun se vain nukkuu ja syö. Passivoitunut kissa on haasteellista saada taas aktivoitua, mutta haaste kannattaa, koska kissan hyvinvointi paranee silmissä passiivisuuden väistyessä.

Koska kissan aktivointi vaatii omistajalta toimia, mietintää ja aikaa, jää aktivointi usein liian vähäiseksi. Pahinta on, että jotkut kokevat helpoimmaksi toteuttaa kissan aktivointia päästämällä kissan ulkoilemaan vapaasti; on helppo ajatella, että pienellä oven aukaisulla kissa saa kaiken haluamansa aktiviteetin.

On kuitenkin tärkeää miettiä, että jos kissan virikkeistämiseen ja aktivointiin ei löydy mielenkiintoa tai aikaa, kannattaisiko kissa jättää ottamatta? Tämä on kaikkien kannalta paljon parempi vaihtoehto kuin päästää kissa virikkeistämään itse itseään vapaasti ulkoilemalla, jolloin kissa voi paitsi kokea tuskallisen kuoleman, myös kissan terveysongelmat jäävät huomaamatta. Kissan hyvinvoinnin kustannuksella ei missään nimessä saa virikkeistää, ja vapaa ulkoilu väistämättä vähentää kissan hyvinvointia.

  Päivä 6:  Vapaasta ulkoilusta

Asenteet kissojen vapaata ulkoilua kohtaan ovat (viimein) muuttumassa kielteiseen suuntaan. Järjestyslain mukaan määräykset, joissa kielletään päästämästä koiraa mm. lasten leikkipaikoille, koskevat myös kissaa. Kuitenkin kissoja näkee edelleen valitettavan usein irrallaan ulkona yksin, ilman omistajan valvontaa, myös kaupungeissa ja taajamissa.

Kissan omistajista osa luulee kissan selviytyvän ulkosalla ja jotkut jopa uskovat kissan pärjäävän yksin luonnossa pidempiäkin aikoja. Tämä ei ole kuitenkaan totta. Kissa ei kuulu Suomen luontoon, se ei kestä esimerkiksi kovaa pakkasta.

• Ulkona ilman valvontaa liikkuvaa kissaa uhkaavat monet muutkin vaarat kuten liikenne, myrkyt, väkivalta, taudit, petoeläimet ja eksyminen. Jos annat kissasi kulkea vapaana, jätät lemmikkisi samalla näiden vaarojen armoille. Lisäksi kissat vahingoittavat luonnonvaraisia eläimiä (mikä on laitonta) ja haittaavat naapurisopua käydessään toisten pihoissa.

Tiesitkö, että vapaasti ulkoilevien kissojen takia lähinaapuruston kissakavereita on jouduttu jopa erottamaan eri koteihin, koska vapaana ikkunan takana kulkeva kissa on aiheuttanut niin suuret reviiririidat sisällä asuvien kissakaverusten välille?

• Irrallaan tavattu kissa tulee toimittaa lähimpään löytöeläinkotiin. Sinne toimitetuista kissoista osa ei kuitenkaan löydä takaisin omaan kotiinsa joko puuttuvan tunnistussirun takia tai koska omistajat eivät osaa kissaa niistä kysyä. Panta tai valjaat voivat jäädä kiinni johonkin aiheuttaen kissan kuoleman kuristumalla ja ne ovat siksi yksi uhka lisää.

Turvallisin (ja ainoa oikea) keino ulkoiluttaa kissaa on valvottuna joko valjaissa ja/tai ulkotarhassa. Kissa on helppo opettaa valjaisiin kun totuttaa niihin vähitellen turvallisesti sisätiloissa ja alkaa sitten yhdessä kissan kanssa tutustumaan valjaissa myös ulkomaailmaan kissan ehdoilla. Samalla saa viettää aikaa rakkaan kissan kanssa, mikä vahvistaa osaltaan omistajan ja kissan suhdetta - ja samalla kissa saa ulkoilla turvallisesti ihan kaikkien kannalta!

  Päivä 7:  Miksi kissa on silti maailman paras lemmikki?

Tämä aihe on herättänyt vilkkaita keskusteluja jo monen vuosikymmenen ajan. Pääsääntöisesti kissoja vertaillaan koiriin ja usein unohdetaan, että kissat ja koirat voivat viihtyä yhdessä ihan hyvin. Täytyykö ylipäätänsä vertailla?

Lähtökohtaisesti vertailua varten on hyvä kehittää käsite ‘kissa’ ja pohtia, miksi halutaan lemmikki, mitä varten? Kuinka paljon yhteistä aikaa olisi kissan kanssa, miltä omat päivät näyttävät ja millainen elämäntyyli itsellä on?

Halutaanko, että kissa olisi vain jossain taustalla, vai etsitäänkö kaveria, seuraa, leikkikaveria? Halutaanko antaa, opettaa, huolehtia ja samalla myös oppia kissalta uutta?

Millainen on juuri tämä (rotu)kissa? Mitä se syö? Onko se äänekäs? Lapsiystävällinen? Viihtyykö yksin vai tuleeko kaipaamaan karvaista kaveria? Onko se ”helppo” kissa?
”Helppo”? Miksi lemmikin ylipäätään pitäisi olla ”helppo”? Onko ”helposta” lemmikistä edes samalla tavalla iloa kuin ”vaativammasta”, jonka kanssa vietetään paljon aikaa yhdessä?

Kunnon itsehaastattelu on kyllä tarpeen ennen päätöksen tekoa.

Vastuullinen kissavalinta tarkoittaa mm. perehtymistä rotujen (tai jos kyseessä on rescue-kissa niin sitten juuri sen tietyn kissan) temperamenttiin, tapoihin, terveyteen ja käyttäytymiseen ennen karvaisen perheenjäsenen hankintaa. Tällaisen vastuullisen valinnan tuloksena on onnellinen kissa onnellisella omistajalla, koska lemmikki on omistajan heijaste: kissavalinta usein vastaa ihmistä, jopa ulkonäöt voivat muistuttaa toinen toista. 

Kissan kanssa on hauska käydä ulkona turvallisesti valjaissa, opettaa temppuja, jopa matkustaa yhdessä mökille tai muihin lomakohteisiin. Voi autoilla tai pyöräillä yhdessä, harrastaa näyttelyissä käymistä, agilitya, noseworkia ja retkeilyä. Voi yhdessä nukuttaa lapsia ja ottaa vieraita vastaan. Voi käydä yhdessä saunassa, katsoa luonto-ohjelmia ja syödä joulukinkkua yhdessä.

Kissa ottaa vastaan mitä sille annetaan - rakkautta ja omaa aikaa, josta tulee omistajan ja kissan yhteinen laatuaika. Ja kissa myös antaa reilusti takaisin: riemua, iloa, hassuttelua, rakkautta, kehräystä, seuraamista, tukemista, silmien siristelyä. Jakaa surun ja onnen, hän rakastaa sinua ja luottaa sinuun. Odottaa kotona rakkaan ihmisen paluuta, katsoo silmiin ja odottaa kehuja ja silittämistä, ja alkaa kehräämään (mikä muuten vähentää isännän sydänsairauksien riskiä).

Kissa on aktiivisesti läsnä sinun elämässäsi, se on Kissa Persoona ja perheen jäsen! Muttei toki ilmaiseksi; kissa on vaativa eläin, mutta antaa kaiken antamasi takaisin moninkertaisena - luottamus ja yhteinen side ansaitaan ja rakennetaan yhdessä.

Yhteystiedot      Liity jäseneksi